Aurinkopyörä
Aurinkopyörä on muinainen, ympäri maailman käytetty symboli auringolle. Kuvio symbolisoi myös voimaa. Kuvio liittyy muinaisskandinaavisen jumalattaren Sólin vankkureiden pyöriin. Sól tai Sunna ohjasi auringon kulkua pitkin taivasta. Aurinkopyörässä on joko neli- tai kahdeksansakarainen risti ympyrän keskellä. Näitä symboleita on kuvattu mm. pronssikautisissa kalliopiirroksissa. Pronssikaudella myös hautoihin laitettiin vankkureita, jotka liittyvät tähän symboliin.
Kuva Tanskasta, pronssikautisesta haudasta löydetyistä vankkureista
Häränsilmäkuviot ja aurinko
Häränsilmäkuvioita on käytetty Suomessa ainakin koruissa, soljissa sekä luuesineissä rautakaudella, se on yleinen kuvio myös muualla esihistorian aikana.
Sen symbolisesta merkityksestä Suomessa ei tiedetä varmasti, mutta se on saattanut symbolisoida aurinkoa, josta tuli erityisen tärkeä ihmisille maanviljelyn alettua kivikauden lopulla (2000-1500 eaa.).
Auringon tärkeydestä maatalouskulttuurille saattaa kertoa myös hautaustavan muuttuminen polttohautaukseksi. Haudat myös alettiin rakentaa korkeille paikoille, lähelle aurinkoa.
Kahdeksikko
Kyljellään oleva kahdeksikko kuvastaa ikuisuutta ja äärettömyyttä.
Kalliomaalaukset
Suomesta on löydetty kymmeniä kalliomaalauksia, yli viidentoista kuvan kohteita on muutama. Maalaukset on tehty pystysuoriin kallionseinämiin, vaikeakulkuisiin paikkoihin vesistöjen ja vesistöreittien äärelle. Kuva-aiheet on maalattu kallioon punamullalla (savimaata jossa on rautaoksidia). Kuvia on suojannut säältä veteen liuennut piioksidi, joka on kiteytynyt kallion pintaan suojaavaksi kalvoksi maalausten päälle. Maalaukset on yleensä ajoitettu kampakeraamiseen kivikauteen 4200-2000 eaa. Kuva-aiheet liittyvät tuon ajan pyyntikulttuuriin ja joidenkin maalauskallioiden edustalta on löydetty esineistöä, esim. nuolenkärkiä, jonka avulla maalaus on ajoitettu. Suomen tunnetuimman kalliomaalauksen, Astuvansalmen edustalta on löydetty myös hienoja ihmiskasvoisia meripihkariipuksia (kuva riipuksesta). Kuva-aiheita maalauksissa ovat erilaiset ihmishahmot: naiset, miehet, sarvipäiset ihmiset; eläimet, etenkin hirvet, veneet ja geometriset kuviot. Kuvat liittyvät todennäköisesti pyyntikulttuurin uskomuksiin.
Ismo Luukkosen kuvia kalliomaalauksista
Syvällisemmin kalliomaalauksista ja meripihkariipuksista
Kolmoisspiraali on kelttiläinen symboli, joka kuvastaa naisellista voimaa (neitsyt, äiti ja velho), voimaa muutoksessa ja kasvussa.
Lintu
Kelttisymboliikassa lintu edustaa vapautta ja yliaistillisuutta. Viestinviejä kuolevaisten ja jumalten välillä. Lintu esiintyy myös Suomen rautakautisissa koruissa ja ketjulaitteissa. Jo kivikaudellakin lintuja kuvattiin keramiikkaan ja kalliomaalauksiin.
Pronssispiraaleja käytettiin rautakaudella naisten vaatteissa koristeina. Kuva pronssispiraalikoristelusta
Pronssispiraalit kiinnitettiin vaatekappaleiden esim. viitan reunaan ja ne muodostivat erilaisia kuvioita.
Ennen kristinuskoa (myöhäisellä rautakaudella) vainajat haudattiin vaatteineen, koruineen ja muine esineineen ruumishautoihin. Pronssi muodostaa maassa pronssioksidia joka on myrkyllistä ja suojaa ympäristöä mikrobeilta. Tämän ansiosta pronssiesineiden lähellä olleet osat vainajien vaatteista ovat säilyneet haudoissa ja vaatteista on voitu tehdä rekonstruktioita.
Lisää pronssispiraalikoristelusta ja rautakauden vaatteista
Spiraali
Yleinen symboli kautta aikojen.
Kelttisymboliikassa spiraali edusti syntymää, kasvua ja tietoisuuden laajentumista.
Spiraali kuvastaa myös kohtua, hedelmällisyyttä ja jatkuvaa muutosta.
Spiraalipäinen veitsi Suomesta
Lisää spiraalin merkityksestä englanniksi